Hoitolaukusta löytyi epämääräinen, nyppääntynyt sukkapari. "Ne olivat niin Annin näköiset", liversi päiväkotitäti. Tyylitietoinen äiti olisi saattanut loukkaantua. Minulla, joka ilmestyn paikalle kuraisissa saappaissa ja tukka lätässä, ei ole vara valittaa. Sukat olivat harmaat ja siinä taitaa piillä salaisuus. Annilla on myös poikien värisiä vaatteita. Talvella tummansiniset sukkahousut päätyivät pienen pojan koipiiin. Ei kukaan tytölle sellaisia hankkisi. Eihän?

 

Anni käyttää mekkoja ja tunikoita. Joustavia, käytännöllisiä ja nättejä. Neiti itsekin tykkää hulmutella helmoja. Koska mekot jo sinänsä ovat tyttömäisiä, minusta on turha alleviivata söpöyttä enää värillä. Annille kelpaavat tässä vaiheessa kaikki värit. Kyllä, mekko voi olla turkoosi. Tai jopa musta! Mutta on haastellista löytää muuta kuin vaaleanpunaisen eri asteita. Päällysvaatteissa tehtävä on mahdoton. Jos jotain onnetonta kautta käyttöön päätyy pinkki haalari, olisi kiva tasapainottaa kokonaisuutta asusteilla. Vaikka harmaalla kypärämyssyllä ja rukkasilla. Mutta ei, pinkkiä sen olla pitää! Tai sitten jotain selkeästi pojille varattua örkkikuvioista.



Helppoa ei ole pojillakaan. On pakko valita se ruskea hämäkkikuvioinen. Harva vanhempi osoittaa sellaista siviilirohkeutta, että pukee poikansa pinkkiin.

 

Siunatussa tilassa ostin sukupuolineutraaleja tekstiileitä, hallitseva väri oli vaaleanvihreä. Syynä värimaailmaan oli taikausko. Tiesin lapsen olevan tyttö, mutta arvelin tilanteen jollain mystisellä tavalla muuttuvan, jos hamstraan nurkat täyteen röyhelöitä. Taustalla vaikutti myös vaaleanpunaisen värin kammo. Kun lapsi sitten syntyi ja osoittautui tytöksi, alkoi pinkkiä tavaraa siunaantua. Ja kyllähän pastelliset sävyt sointuvat hyvin vauvan ihoon. Myönään itsekin hankkineeni Annille pari vaaleanpunaista paitaa ja ainakin yhdet leggingsit.

 

Mutta liika on liikaa. Vaaleanpunainen pinkillä ja aniliinnilla alkaa ötköttää. On vaikea tietää millaiseksi Annin oma tyyli muodostuu. Hyvin todennäköisesti edessä on pinkki kausi, jolloin kaikki hiuspompulasta jarrusukkaan noudattaa imelää väriskaalaa. Ehkä se on pakollinen tytön henkiseen kehitykseen liittyvä välivaihe, joka helpottaa selviytymistä tässä elämässä. Tai sitten sen oppii kavereilta. Mutta sitä ennen äidin maku hallitsee. Nyt annetaan kaikkien kukkien kukkia!