Anni oppi eilen isoveljensä nimen. Tiedustelin kuka tuli ulko-ovesta ja vastaus tuli apteekin hyllyltä: Pesa. Muut sanovat poikaa Veskuksi, mutta taapero on päättänyt ottaa käyttöön virallisemman muodon.

 

Kun sain tietää olevani raskaana, aloin jännittää miten teinit suhtautuvat tulokkaaseen. Tyypillisesti mies uskoi kaiken menevän hyvin. Minä varauduin pahimpaan. Pelkäsin, että perhe jakautuu kahtia. Että kökötämme pienen kanssa kohtisohvalla ulkopuolisina, kun muut viillettävät elämässään ja harrastuksissaan. Mietin miten vauva valvottaa parkumisella koko perhettä ja lasten koulunkäynti kärsii. Varauduin siihen, että nuoret kadehtivat pienen osakseen saamaa huomiota ja kokevat kärsineensä vääryyttä. Ihmettelin miten pystyn olemaan tasapuolinen vastasyntyneen ja teinien välillä. 

 

En tiedä onko tasapuolisuus toteutunut, mutta sisaruus ylitti odotukset. Tuuli otti Annin heti suojatikseen. Isompi prinsessa on hoivannut ja retuuttanut pienempää alusta lähtien. Naperon ensimmäisiä sanoja äittän, pallon ja isin ohella oli Tuulia tarkoittava Uuva. Anni ikävöi Uuvaa tämän poissaollessa ja Tuuli säntää kotiintullessaan ensimmäisenä taaperon kimppuun. Kun katson näitä kikattavia pitkäripsiä, tajuan, että sisaruus rikastuttaa molempien elämää. Tuuli saa lapsehoitokokemusta, Anni huomiota ja esikuvan. Siskoon voi tukeutua monissa käänteissä myös tulevina vuosina.

 

Tietysti tulokas vaati kärsivällisyyttä ja joustoa. Aamulla älämölö alkaa kello kuuden jälkeen viikonpäivästä riippumatta. Automatkoilla kärvistellään tulisilla hiilillä tulevan hampaan, nälän tai ihan vain pitkästymisen tähden. Kotona mitään ei voi jättää käden ulottuville. Jos niin tapahtuu, tuote häviää mukulan suuhun tai neljänteen ulottuvuuteen, mistä sitä ei lähikuukausina löydy. Takin taskusta voi myös kadota tavaraa, ellei takki ole asianmukaisesti taltioitu oven taakse. Salaisuuksia on vaikea pitää. Herkut täytyy syödä piilossa, ellei halua, että joku kinuaa vieressä suupalaa. WC:hen pyrkii takuuvarmasti assistentti mukaan ja karkaa heti, kun itse saa housut kinttuihin. Tietokoneella tai puhelimessa voi varautua siihen, että pienet sormet painelevat mitä tahansa näppäimiä ja outouksia tapahtuu. Joskus nappulat irtoavat. 

 

Jos sopeutuminen on joltain vaatinut työtä, niin varmasti juuri Vesalta. Poika ei ole valottanut tuntemuksiaan, joten totuutta en tiedä. Ensimmäisenä kesänä teini tokaisi muutaman ikävän Anniin kohdistuvan kommentin. Hormonihuuruisena tuoreena äitinä tietysti murehdin niitä, mutta itse lauoin saman ikäisenä paljon pahempaakin. Sittemmin isoveli on suhtautunut Anniin mahdollisimman neutraalisti. Poika kiertää pienen vähän hämmentyneenä kuin vanha koira ihmisvauvan. Lähikontaktia vältetään ja tyydytään kaukaa luotuihin silmäyksiin tai hymynhäiveisiin. Pakolliset tavarat ojennetaan metrin päästä suorin käsin ja vartaloin. Annille Vesku on mystinen, iso poika, jolla on melkein isompi mopo kuin isillä. Sellaiseen henkilöön kannattaakin suhtautua kunnioittavasti ja kutsua ristimänimeltä.