Sataa, sataa. Maisema peittyy harmauteen. Ladut sulavat silmissä enkä ehtinyt tehdä suunnittelemaani hiihtolenkkiä. Silti ei kaduta. Saimme olohuoneen pinnat uusittua; näyttää siltä kuin vanha huone olisi suoristanut selkänsä. Kokonaisuus odottaa enää uutta verhoviritystä. Ja ehkä paria lamppua. Ja tervattua veneenpohjaa sohvan yläpuolelle…
 
Pidän maalaamisesta. Uuden pinnan sutimisessa on jotain terapeuttista. Kolhut ja vanhat värivalinnat saa helposti peittoon ja samalla voi antaa ajatusten virrata vapaasti. Mies ehdotti että Vesku olisi apunani, mutta säikähdin: joutuisin kommunikoimaan ja ottamaan pojan huomioon! Mieluiten maalaan yksin. Nyt tosin mies maalasi osan seinää toimiessani lapsenvahtina. Tässäkin näkyy erilainen temperamenttimme. Puoliso asetti jämäkät aikataulut ja huomautteli jos näytti siltä, että alamme lipsua asetetusta tavoitteesta. Minä taas askaroin hitaammin, tavoitteena virheetön maalausjälki. Pysyimme aikataulussa, mutta jälki ei ole tasainen. Ärsyttäviä valumia löytyy koko ajan lisää. Pitänee hyväksyä ne kuten omatkin pintaviat osana kokonaisuutta.
 
Värivalinnat ovat maltillisia, munankuorta ja todella lantrattua kaakaota. Maalikaupassa tuskalin muutaman sävyn välillä ja ulkopuolisesta saattoi näyttää siltä, että tuijotan valkoisia lappuja. Mutta ei, selvästi yksi oli liian vihreä ja toinen liian punainen. 1970-luvulla lapsuutensa viettäneelle on turha tulla ehdottamaan rohkeita sävyjä. Kaikki mahdolliset spektrin värit on nähty seinässä tai keittiökaapeissa. Kontrastia vaaleaksi muuttuneeseen olohuoneeseemme tuo vanha astiakaappi, joka palvelee kirjahyllynä. Kaluste on kuulunut mummoni perheelle ja matkustanut pois sodan jaloista muiden evakkotavaroiden joukossa.
 
Kiitos remontista kuuluu miehelle, joka teki ikävimmät työt vanhojen verholautojen purkamisesta listoitukseen. Hän jaksoi uskoa siihen, että ideani on vaivan arvoinen. Iäkkäässä talossa löytyy aina uudistettavaa, mutta ajankohta ei Annin kannalta ole paras mahdollinen. Tajusin sen viimeistään siinä vaiheessa, kun löysin tytön suusta vanhan nuppineulan. Toistaiseksi remontointi saa jäädä tähän.