"Kuinka hoidat ihoasi kotona?"  kysyi kosmetologi viime kesäkuussa. En tiennyt mitä vastata. Olimme Annin kanssa kotiutuneet kaksi viikkoa aiemmin sairaalasta ja käytin koko energiani siihen, että pysyisin täyspäisenä valvomisesta huolimatta. Puolet vuorokaudesta meni syöttöpuuhissa ja toinen puoli huolehtiessa. Nytkin olin jatkuvassa valmiudessa vastaamaan puhelimeen, mikäli kotona olisi ongelmia. Ihonhoidolle en ollut suonut ajatustakaan. 
 
Ennen äitiyslomaa päivittelin räjähtäneen näköisiä äitejä, jotka kuulemma eivät ehdi käydä suihkussa, hiusten harjauksesta puhumatta. Miten niin eivät ehdi? Eikö lapsi nuku jossain välissä? Eikö joku muu voi olla joskus pienen kanssa? Nyt olen itse liittynyt samaan jengiin. Aikaa toki jäisi, mutta käytän sen muuhun kuin ulkonäön hoitoon. On hienoa, että voin käydä tietokoneella ilman että joku kiskoo näppäimiä irti tai tunkee langatonta hiirtä suuhunsa. Vessakäynti aivan yksin on ylellisyys, etenkin kun ei tarvitse kalastella pytystä mitään takaisin. Jos joku muu on Annin kanssa, lähden mieluiten ulos. En ole koskaan ollut puunaaja, mutta nyt voisi puhua jo alisuoriutumisesta.
 
Osasin aavistaa tilanteen ennen äitiyslomaa ja päätin varata hieman rahaa kosmetologilla käyntiin, vaikka koko vuosi onkin eletty sukanvarsibudjetilla. Olen ollut tyytyväinen päätökseen. Toki rahat voisi sijoittaa johonkin käytännölliseen tai oikeasti näkyvään, vaikkapa vaippoihin. Mutta kosmetologin penkissä naamiot naamassa, eteeristen öljyjen tuoksu nenässä hissimusiikin soidessa taustalla saavuttaa täydellisen rentoutumisen tilan. Mikä parasta, samalla joku työskentelee ulkonäköni puolesta. Ihmeitä ei tapahdu, mutta vaikutus tuntuu mielikuvien tasolla.
 
Tällä kertaa sain rahoille näkyvää vastinetta. Näytän Marxin veljesten siskolta kulmien värjäyksen jälkeen. Anni osoittelee pienillä etusormillaan kulmakarvojani ja taputtelee niitä kuin lemmikkejä. Säikähdän joka kerta kun vilkaisen peiliin, mutta on tässä hyvätkin puolensa. Kulmat vievät kaiken huomion eikä kukaan ehdi huomata tummia silmänalusia.